Sosiaalietuudet

Vajaatoimintapotilaan sosiaalietuudet 

Sydänsairauksia sairastavia koskee sama sosiaaliturva kuin muita pitkäaikaissairaita. Sosiaaliturvaetuudet myönnetään potilaan toimintakyvyn sekä lääkärin arvioiman sairauteen liittyvän haitan perusteella. Lähes kaikkiin sosiaaliturvaetuisuuksiin vaaditaan lääkärinlausunto. Suurinta osaa etuuksia ja palveluita tulee hakea itse.

Pääsääntöisesti etuuksia haetaan Kansaneläkelaitokselta (Kela), sosiaali- ja terveydenhuollosta ja eläkevakuutusyhtiöistä. Kelalta yleisemmin haettavia etuisuuksia ovat mm. lääkekorvaukset, sairauspäivärahat, matkakorvaukset, vammais- ja hoitotuki, eläkkeet, kuntoutus ja toimeentulotuki. Kunnallisesta sosiaali- ja terveydenhuollosta haettavia etuisuuksia ja palveluita ovat mm. kuljetuspalvelut, henkilökohtainen apu sekä omaishoidontuki. Lisäksi kunnasta on mahdollisuus saada tarvittaessa kotihoidon palveluita sekä lapsiperheiden palveluita. Eläkevakuutusyhtiön kautta haettavia etuja ovat mm. ammatillinen kuntoutus, työkyvyttömyyseläke.

Vajaatoimintapotilaan terveydentilan heikentyessä tarvitaan erilaisia sosiaaliturva-etuisuuksia ja palveluita selviytyäkseen arjen toimista.

Seuraavaksi lyhyesti tietoa vaikeaa vajaatoimintaa sairastavien potilaiden keskeisistä eduista, joihin tarvitaan kaikkiin lääkärin arvio terveydentilasta ja toimintakyvystä.

Trafin kautta vaikeaa vajaatoimintaa sairastava potilas voi hakea P-lupaa. P-lupaa haettaessa lääkärin arvioimana sairauden haitta-luokan on oltava vähintään 11. Hakemuksen liitteeksi Trafille tulee olla lääkärilausunto vammaisen pysäköintilupaa varten.

Vaikeaa vajaatoimintaa sairastaville potilaille tulee usein terveydentilan heikentymisen vuoksi lääkärin määräämänä autolla ajokielto. Terveydentilan heikentymisen myötä potilaille tulee usein liikkumisen vaikeuksia ja liikkumisen apuvälineiden tarvetta mm. rollaattori tai pyörätuoli.  Usein tässä vaiheessa kodin ulkopuoliset asioinnit ja virkistäytymismatkat eivät onnistu julkisilla kulkuvälineillä ja usein kodin ulkopuolisille käynneille potilas tarvitsee saattajan apua. Jos potilaalle on erityisiä vaikeuksia käyttää julkisia kulkuvälineitä, hän voi hakea kunnan vaikeavammaisen kuljetuspalveluita. Hakemukseen on liitettävä lääkärilausunto liikkumis- ja toimintakyvystä.

Vammaistuen tarkoitus on tukea työikäisen vammaisen henkilön selviytymistä työssä, opiskelussa ja jokapäiväisessä elämässä. Vammaistuen saamiseksi vaaditaan, että hakijan sairaus tai vamma aiheuttaa toimintakyvyn alenemista ainakin vuoden ajan. Tuen myöntämisen riippuu yleisen haitan, avun ja palvelusten sekä erityiskustannusten määrästä.  Vammaistuki on veroton ja sen saamiseen ei vaikuta tulot eikä varallisuus. Kela tarkistaa vammaistuen määrän vuosittain. Määrät vuonna 2020 ovat: perusvammaistuki 93,05 euroa/kk, korotettu vammaistuki 217,13 euroa/kk ja ylin vammaistuki 421,03 euroa/kk. Vammaistukea voi saada henkilö, joka ei ole eläkkeellä sairauden vuoksi. Vammaistukea potilas voi hakea Kelalta sähköisellä- tai paperilomakkeella.  Hakemuksen liitteeksi lääkärin kirjoittama C-lausunto.

Hoitotuella tuetaan sairaan ja vammaisen henkilön kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa sekä korvataan sairaudesta aiheutuvia erityiskustannuksia. Tuen saaminen edellyttää aina, että henkilön toimintakyky on alentunut vähintään vuoden ajaksi ja hakijalla on henkilökohtaisten toimintojen avun tai valvonnan tai ohjauksen tarvetta. Hoitotuki myönnetään eläkkeensaajalle. Hoitotuen suuruus riippuu avuntarpeen, valvonnan ja ohjauksen sekä erityiskulujen määrästä. Kela tarkistaa hoitotuen määrän vuosittain. Määrät vuonna 2020 ovat: perushoitotuki 71,2 euroa/kk, korotettu hoitotuki 155,15 euroa/kk ja ylin hoitotuki 328,07 euroa/kk. Hoitotuki on veroton ja sen saamiseen ei vaikuta tulot ja varallisuus. Hoitotukea potilas voi hakea Kelalta sähköisellä- tai paperilomakkeella. Hakemuksen liitteeksi lääkärin kirjoittama C-lausunto.

Omaishoidontuki on palkkio, joka maksetaan pitkäaikaissairasta tai vammaista kotona hoitavalle omaiselle. Tuki on verollista tuloa hoitajalle ja sen suuruus määräytyy hoidettavan avuntarpeen määrästä. Palkkioiden määrä tarkistetaan vuosittain. Vähimmäispalkkio vuonna 2020 on 408,09 euroa/kk. Jos hoitaja on estynyt tekemästä ansiotyötä ja jää hoitamaa omaista esim. saattohoitovaiheessa, tuki voi olla 816,18 euroa/kk. Omaishoidontukea voi myöntää potilaan kotikunnan sosiaalitoimi. Se on määrärahasidonnainen ja perustuu kunnan harkintaan.  Hakemus tehdään kotikunnan sosiaalitoimeen ja liitteeksi C-lausunto tai kopio joka ei ole puolta vuotta vanhempi.

Lisätietoa:

Omaishoidon tuen hoitopalkkiot vuonna 2020

Lääkinnällistä kuntoutusta järjestävät terveydenhuolto ja Kela. Terveydenhuollon kuntoutus järjestetään joko omana toimintana tai ostopalveluna. Kela kustantaa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen. Edellytyksenä on, että hakija on alle 65-vuotias ja sairauden tai vamman aiheuttamat rajoitteet aiheuttavat huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumisessa kotona, työssä tai opinnoissa. Hakemukseen tarvitaan julkisen terveydenhuollon laatima kuntoutussuunnitelma Kela korvaa kuntoutuspsykoterapian 16-67-vuotiaalle henkilölle, jonka toimintakyky on heikentynyt mielenterveyshäiriöiden vuoksi. Kela järjestää harkinnanvaraista kuntoutusta pääasiassa ryhmämuotoisena. Terveyskeskukset järjestävät sydänpotilaille ryhmissä tapahtuvaa kuntoutusta. Terveydenhuollon apuvälinepalvelu kuuluu lääkinnälliseen kuntoutukseen. Sairaaloissa toimii kuntoutusohjaajia, jotka ohjaavat kuntoutusasioissa ja tekevät tarvittaessa kotikäyntejä ja apuvälinearvioita.

Erikoissairaanhoidon sosiaalityö

Sairaus voi aiheuttaa muutoksia arkielämään, kuten kotona selviytymiseen, työkykyyn, taloudelliseen toimeentuloon, lasten tai muiden omaisten hoitokysymyksiin ja ihmissuhteisiin. Potilaiden ja /tai omaisten on mahdollista keskustella elämäntilanteestaan sosiaalityöntekijän kanssa, joka ohjaa yksilöllisesti monissa uuden tilanteen aiheuttamissa pulmissa ja kysymyksissä. Sairaalassa sosiaalityö painottuu eri tavoin hoitavan osaston perustehtävän mukaan, esimerkiksi kuntoutukseen tai työskentelyyn lapsen tai perheiden kanssa. Sosiaalityöntekijät toimivat osana sairaalan moniammatillista henkilökuntaa.

Sairaalan jokaisella klinikalla toimii yksi tai useampia sosiaalityöntekijöitä. Sosiaalityöntekijä auttaa sairauteenne ja kuntoutukseenne liittyvissä kysymyksissä kertomalla sosiaaliturvasta ja yhteiskunnan palvelujärjestelmistä. Hänen kanssaan voitte perheinenne keskustella henkilökohtaisesta tilanteestanne, arkipäivän selviytymisestä, jaksamisesta ja ratkaisuvaihtoehdoista.

Lue lisää: PPSHP - Sosiaalitoiminnan-yhteyshenkilot

Sosiaaliturva-asioissa ei kannata jäädä yksin. Ohjausta ja neuvontaa saa kunnan ja sairaanhoitopiirien sosiaalityöntekijöiltä, palvelu- ja kuntoutusohjaajilta sekä Kelan virkailijoilta. Myös sydänpiirien ja kuntoutuskurssien työntekijät osaavat ohjata sosiaaliturvan piiriin.​