Omahoidon ohjaus

Omahoito

  • Omahoidolla tarkoitetaan omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimista.
  • Potilaan on keskeistä tunnistaa vajaatoiminnan vaikeutumisen oireet ajoissa, jolloin hoitoa tehostamalla voidaan nopeuttaa pahenemisvaiheesta toipumista ja välttää sairaalaan joutuminen. Ohjaa potilas ottamaan yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen, mikäli omahoito ei ole riittävää.
  • Potilas asettaa omahoidon tavoitteen joka kirjataan hoitosuunnitelmaan
  • Ohjaa, tue ja auta potilasta omahoidon tavoitteiden asettamisessa ja saavuttamisessa
  • Esimerkkejä omahoidon tavoitteista:
    • Lääkehoidon noudattaminen
    • Säännöllisen liikunnan lisääminen
    • Sydänterveellisen ruokavalion noudattaminen kuten kasvisten, vihannesten ja marjojen lisääminen ruokavalioon
    • Tupakoinnin lopettaminen
    • Alkoholin käytön kohtuullistaminen
    • Riittävästä unesta ja levosta huolehtiminen
    • Painon säännöllinen seuraaminen, pudottaminen tai painonhallinta

Säännöllisellä omaseurannalla ja itsehoidolla vältetään toistuvia sairaalahoitojaksoja, lisätään hyvinvointia ja parannetaan elämänlaatua sekä hallitaan vajaatoiminnan pahenemisvaiheita.

Ruokavalio

Sydänystävällinen ruokavalio:

- Vähentää sydänterveyttä kuormittavia riskitekijöitä kuten verenpainetta, veren rasva-arvoja ja verensokeritasoja

- Edistää kuntoutumista

- Ehkäisee taudin etenemistä

Sydänterveellinen ruokavalio sisältää:

  • Monipuolisesti kasviksia, marjoja ja vihanneksia
  • Riittävästi pehmeää rasvaa kovien rasvojen sijaan
  • Runsaasti kuituja
  • Vain vähän suolaa, alle 5 g/vrk
  • Alkoholin käytössä tulee muistaa kohtuullisuus
  • Säännöllinen ateriarytmi auttaa jaksamaan

Lautasmallin mukaan koottu ateria auttaa pitämään ruokavalion monipuolisena ja annoskoot kohtuullisen kokoisina. Monipuolisesta ruuasta saa kaikki tarvitsemat ravintoaineet. Säännöllinen ateriarytmi tukee jaksamista.

Sokeripitoisten virvoitusjuomien, makeutettujen kivennäisvesien ja tuoremehujen nauttiminen päivittäin kuormittaa sydämen vajaatoimintaa ja vaikeuttaa painonhallintaa.

Suolarajoitus:

  • Suola sitoo elimistöön nestettä ja voi lisätä turvotuksia. Liiallinen suolan saanti rasittaa erityisesti sydäntä ja verisuonia.
  • Päivittäinen suolan käytön tulisi olla alle 5 grammaa vuorokaudessa eli alle yksi teelusikallinen. Tämä määrä tulee helposti normaalin ruokavalion mukana ilman erikseen lisättyä suolaa.
  • Ohjaa potilas valitsemaan vähän suolaa sisältäviä elintarvikkeita ja vähentämään suolaa vähitellen. Makuaisti tottuu vähemmän suolaa sisältävään ruokavalioon parissa viikossa.
  • Huomioi myös, että monet mausteseokset, sinappi ja ketsuppi sisältävät suolaa. Piilosuolaa tulee helposti mm. leivästä, leikkeleestä ja juustoista.
  • Sydänmerkillä varustetut elintarvikkeet sisältävät vähemmän suolaa ja niiden käyttöä kannattaa suosia.

 

Alkoholin käytöstä on ehdottomasti pidättäydyttävä, jos vajaatoiminanna syynä on runsas alkoholin käyttö.

Painon seuranta

Painon äkillinen nousu 2-3 kg kolmessa vuorokaudessa tai 5 kiloa viikossa voi olla merkki sydämen vajaatoiminnan pahenemisesta

Ohjaa potilasta painon seurannasta:

  • Kuivapainosta eli painosta, jolloin vointi on hyvä ja ei ole nestekertymiä elimistössä
  • Paino mitataan aamulla samalla vaa´alla ja vaatetuksella wc:ssä käynnin jälkeen ennen aamupalaa
  • Punnitsemisesta oireettomana aikana 1-2 kertaa viikossa, tihennä punnituskertoja jos havaitset turvotuksia tai hengenahdistus lisääntyy
  • Paino kirjataan 100 gramman tarkkuudella

Verenpaineen seuranta

  • Verenpaineen seurantaa tulee tehdä kuukausittain silloin, kun sydämen vajaatoiminta on vakaassa tilassa
  • Lääkehoidon muuttuessa tai pahenemisvaiheen jälkeen verenpainetta tulee seurata päivittäin

Sykkeen seuranta

  • Sykettä tunnustellaan ranteesta peukalon puolelta. Yhdellä tai useammalla sormella painetaan kevyesti ja tunnustellaan tulevatko sykäykset säännöllisesti vai epäsäännöllisesti.
    • Mikäli potilas huomaan ensimmäistä kertaa sykkeen epäsäännöllisyyttä tai sykeen olevan jatkuvasti yli 90/min, tulee potilaan olla yhteydessä hoitajaan tai lääkäriin
    • Sykkeen epäsäännöllisyys voi olla viite eteisvärinästä. Eteisvärinä voi altistaa vajaatoimintaoireiden vaikeutumiselle sekä sydänperäiselle aivohalvaukselle.

Ohjaa potilas kirjaamaan lukemat omaseurantavihkoon

Nesterajoitukset yksityiskohtaisesti

Normaali nesteiden saanti vuorokaudessa yleisesti suositellulla ateriarytmillä on 2,5 litraa. Tämä sisältää myös kiinteältä näyttävät ateriat.

Ohjaa potilasta nesterajoituksista

  • Osalla potilaista on tiukempi nesterajoitus, joka on määräytynyt yksilöllisen tilanteen mukaan.
  • Ohjaa noudattamaan saamaasi rajoitusta ja kirjaa nesteet itsellesi ylös. Nesteisiin kuuluvat myös jäätelöt, kiisselit, jogurtit, ruuissa ja keitoissa olevat nesteet.
  • Jos rajoitus tuntuu tiukalta,  ohjaa potilasta juomaan kerralla vähemmän. Yksi kuppi kahvia tai teetä riittää, aterioille lasillinen juomaa.
  • Vajaatoimintapotilaille eivät  sovi dieetit, joissa kehoitetaan nauttimaan runsaasti nesteitä aineenvaihdunnan aktivoimiseksi tai laihtumisen editämiseksi.
  • Ohjaa potilasta merkitsemään ajoittain ylös nautittujen nesteiden määrät.
  • Janon tunnetta helpottaa kylmänä nautitut juomat, ohjaa kokeilemaan jääpaloja.
  • Nesteiden kertymiseen vaikuttaa se, kuinka paljon potilas saa suolaa ja nesteitä päivän aikana. Jos potilas on kudosturvotukseen taipuvainen, ohjaa olemaan tarkka suolan määrästä sekä nesteiden nauttimisesta.
  • Ohjaa mittaamaan  potilaan kotona olevien lasien ja kahvi- sekä teemukien koot.
  • Ohjaa käyttämään suolaa vähemmän ruuan valmistukseen, ripauttamaan valmiin ruuan päälle hyppysellinen suolaa.
  • Ohjaa ottamaan nesteenpoistolääkitystä yksilöllisesti myös ylimääräisiä annoksia painon noustessa viitearvojen yläpuolelle. Anna näistä selkeä ohjeistus potilaalle. 
  • Ohjaa ottamaan yhteyttä hoitavaan yksikköön, mikäli kotikonstein ei paino lähde laskemaan eivätkä vajaatoiminnan oireet väisty. Katso Pohjois-Pohjanmaan alueen sydänhoitajien yhteystiedot paikkakuntakohtaisesti.

Päihteet

Alkoholin käytössä tulee muistaa kohtuus, sillä sen runsas käyttö kohottaa verenpainetta ja altistaa sydämen rytmihäiriöille, erityisesti eteisvärinälle ja lisälyönneille.  Samalla se voi pahentaa vajaatoiminnan taustalla olevaa perussairautta. Alkoholi saattaa myös heikentää sydänlääkkeiden ja verenpainelääkkeiden tehoa. Alkoholia kannattaa nauttia vain satunnaisesti ja silloinkin määrä kannattaa rajoittaa yhteen annokseen.

Alkoholin käyttö on ehdottomasti kiellettyä silloin, kun sydämen vajaatoiminnan synnyn taustalla on runsas alkoholin käyttö.

Ohjaa potilasta päihteistä:

  • Kerro, että alkoholi vähentää sydänlääkkeiden vaikutusta
  • Kerro, että alkoholi vähentää sydämen supistusvoimaa
  • Kerro, että alkoholi lisää rytmihäiriöherkkyyttä
  • Kerro, että alkoholi nostaa verenpainetta
  • Kerro, että alkoholi lisää sydämen työmäärää
  • Ohjaa potilaista myös siitä, että  alkoholin määriä nestelistan yhteydessä

Huumeet ja sekakäyttö altistavat myös sydänsairauksille ja voivat olla vajaatoiminnan taustalla.

Ohjaa potilasta tupakoinnista:

  • Kerro, että tupakointi on vajaatoimintaa sairastavalle merkittävä riskitekijä
  • Kerro, että tupakointi lisää hengenahdistusta ja huonontaa suorituskykyä
  • Kerro, että tupakointi altistaa rytmihäiriöille
  • Kerro, että tupakointi nostaa verenpainetta
  • Kerro, että tupakoinnin lopettamiseen on saatavissa kattavasti apua

Uniterveys

Jatkuvassa univajeessa eläminen lisää sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan liittyvien sairauksien riskiä. Univaje lisää riskiä sairastua:

  • tyypin 2 diabetekseen
  • metaboliseen oireyhtymään
  • aivoverenkierron häiriöihin
  • sepelvaltimotautiin

Tilapäinen unettomuus kuuluu normaaliin elämään. Vastikään alkaneen unettomuuden tunnistamisella ja hyvällä hoidolla voidaan ehkäistä pitkäaikaisen unettomuuden kehittymistä.

Tilapäistä unettomuutta hoidetaan ensisijaisesti lääkkeettömästi omahoidolla. Melatoniinin eli unihormonin käyttö on turvallista sydämen vajaatoimintaa sairastavilla.

Mikäli suorituskyky on alentunut päiväsaikaan, ei luonnollista väsymisen tuomaa unentarvetta synny riittävästi. Verenkierron heikentyminen laskee lihasvoimaa ja suorituskykyä.

Yöaikaiset oireilut voivat olla merkki vajaatoiminnan pahenemisesta.

Ohjaa potilasta uniterveydestä:

  • Ehdota potilaalle nukkumista vaakatasossa  tai kohottamaan päätyä esimerkiksi tyynyillä.  Selvitä, onko ainoa mahdollinen nukkumisasento istuallaan
  • Lisääntynyt virtsaamisen tarve öisin voi rikkoa ehjän yöunen
  • Selvitä onko lääkityksen muutoksilla mahdollista vaikuttaa oireeseen
  • Ohjaa potilasta keskittämään nesteiden nauttiminen päiväsaikaan, illasta vain pieniä määriä nesteitä
  • Ohjaa potilasta lepäämään, kun se on mahdollista
  • Ohjaa potilasta  keventämään päivä arkitaakkoja ja  tekemään työt ja askareet lyhyempinä suoritteina kerrallaan
  • Henkinen kuormittavuus voi myös vaikuttaa unenlaatuun

Hampaat

Ohjaa potilasta hoitamaan hampaat säännöllisesti ja käymään suuhygienistillä tai tarvittaessa hammaslääkärillä vuosittain tai hammaslääkärin ohjeen mukaan.

Rokotukset

Ohjaa potilasta 

  • Kerro perusrokotteiden tehostamisista oikeaan aikaan
  • Suosittele influenssarokotteen ottamista. Influenssarokote vähentää sydänkuolleisuutta.
  • Suositellaan pneumokokki-rokotteen ottamista
  • Kerro, että myös perheenjäsennet ovat oikeutettuja ilmaiseen influenssarokotteeseen ja heidän rokottamista suositellaan

Seksuaaliterveys

  • Seksuaalisen aktiviteetin aikana oireita esiintyy harvoin potilailla, jotka eivät koe niitä rasitustasoltaan kohtalaisessa liikunnassa
  • Seksuaalisuuteen liittyvät ongelmat ovat tavallisia sydämen vajaatoimintapotilailla
  • Yleisimpiä ongelmia miehillä ovat erektiohäiriöt ja haluttomuus, naisilla limakalvojen kuivuus ja haluttomuus
  • Ohjaa potilas keskustelemaan tarvittaessa erektiolääkkeiden käytöstä
    • Sepelvaltimotautipotilailla nitron ja tablettimuotoisten erektiolääkkeiden (esim sildenafiili) yhtäaikaista käyttöä ei suositella voimakkaan verenpaineenlaskun mahdollisuuden vuoksi
  • Naisten limakalvojen kuivuuden hoidossa voi ohjata apteekin puoleen

Kysymyksiä potilaalle:

- Kaipaatko lisätietoa sairauden, hoidon tai lääkehoidon vaikutuksesta seksuaalisuuteen?

- Oletko kokenut sairauden vaikuttaneen seksuaalisuuteesi?

- Huolestuttaako sinua miten sairaus tai lääkkeet vaikuttavat seksuaalisuuteesi?

- Onko sinulla pelkoja, että sydämen vajaatoiminta vaikuttaisi parisuhteeseesi?

 

Ohjaa potilaista ja läheisiä

  • Ohjaa läheisiä saamaan tietoa ja tukea sydämen vajaatoiminnasta
  • Kerro, että arki helpottuu, kun läheiset ymmärtävät: mistä sydämen vajaatoiminnassa on kyse ja miten sitä hoidetaan
  • Kerro, että vertaistukea on saatavilla myös omaisille

Lisätietoa:

Vertaistuki

Sopeutusmisvalmennuskurssi 

PPSHP:n alueella VINFO eli Sydämen vajaatoimintapotilaiden ensitietopäivä 

Hotus:Omahoidon ohjauksen sisällöt sydämen vajaatoimintapotilaalle