Kotihoito ja asumispalvelut

Sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilaan omahoidon ohjaus tapahtuu sairaalahoidon yhteydessä.

Sydämen vajaatoimintapotilaan jatkohoito kotihoidossa tai asumispalveluyksikössä

Potilailla on usein vaikeuksia erityisesti sairauden alkuvaiheessa ymmärtää saamaansa ohjausta, minkä vuoksi hoidon jatkuvuuden takaamiseksi tulisi ohjauksen ja potilaan omahoidon tukemisen jatkua myös kotiutumisen jälkeen. Omahoidon tukena kotihoidossa voi olla kotihoidon tai asumispalveluyksikön työntekijä. Jatkohoidon onnistumisen edellytyksenä on hyvä tiedonkulku ja yhteistyö eri ammattiryhmien välillä.

Kotihoidossa sydämen vajaatoimintaa sairastavaa tulisi kannustaa noudattamaan sairautensa hoito-ohjeita ja auttaa tarvittaessa tunnistamaan sairauden vaikeutumisesta johtuvia oireita (esim. väsyminen, hengenahdistus levossa tai rasituksessa, normaalista poikkeava syke, nilkkojen turvotus ja nopea painon nousu).

Sydämen vajaatoimintapotilaan tukeminen kotihoidossa tai asumispalveluyksikössä

  • Varmista, että potilas on ymmärtänyt sairastavansa sydämen vajaatoimintaa, ja että hän tietää, millaisesta sairaudesta on kyse.
  • Konsultoi tarvittaessa terveyskeskuksen sydänhoitajaa tai lääkäriä.
  • Ohjaa potilasta seuraamaan ja tunnistamaan vajaatoiminnan merkkejä.
  • Kannusta potilasta säännölliseen painonseurantaan samanlaisissa olosuhteissa: esim. joka aamu samalla puntarilla virtsaamisen jälkeen kevyissä vaatteissa ennen aamupalaa. Paino olisi myös hyvä kirjata esim. omaseurantavihkoon (odottamaton painonnousu, yli 2kg kolmessa päivässä, liittyy usein vajaatoiminnan pahenemiseen ja nesteen kertymiseen).
  • Painon äkillinen lasku, nesteenpoistumaa liikaa, kuivuman merkit ja tarvittaessa lääkityksen vähennys
  • Turvotuksia voi seurata jaloista painamalla sormella molempien jalkojen sääriluun päältä. Jos ihoon jää ”kuoppa”, joka ei heti palaudu, jaloissa on turvotuksia. Sormien turvotuksen huomaa esim. siitä, että sormukset eivät mahdu sormeen. Huomioi myös laskimovajaatoiminta. Tukisukkien/Käpysidoksen käyttö tai arvioiminen.
  • Muutokset sydämen sykkeessä ja verenpaineessa olisi hyvä tunnistaa, koska esim. eteisvärinä voi hoitamattomana aiheuttaa sydämen vajaatoiminnan vaikeutumisen.
  • Lisääntynyt hengenahdistus tulee tunnistaa.
  • Ohjaa potilasta käyttämään lääkkeensä lääkärin ohjeistuksen mukaisesti. Selvitä, onko potilaalla lääkäriltä saatu ohje, jonka mukaan hän voi lisätä nesteenpoistolääkkeen annostusta oireiden vaikeutuessa.
  • Kerro, että terveellisillä elämäntavoilla voi myös vaikuttaa vajaatoiminnan ennusteeseen suotuisasti (ylipainon välttäminen, tupakoinnin lopettaminen ja alkoholin käytön vähentäminen).
  • Ohjaa noudattamaan terveellistä ja vähäsuolaista ruokavaliota.
  • Säännöllinen liikunta on suositeltavaa myös vajaatoimintaa sairastaville.
  • Influenssa voi pahentaa vajaatoiminnan oireita, joten influenssa- ja pneumokokkirokotteet ovat suositeltavia.
  • Masennus on yleistä myös vajaatoimintapotilailla, ohjaa tarvittaessa hakeutumaan hoitoon.
  • Potilaan oireiden vaikeutuessa ota ajoissa yhteys lääkäriin, niin hoitoa voidaan tehostaa ja ehkäistä sairaalaan joutumista sekä nopeuttaa pahenemisvaiheesta toipumista.