- Tavanomaiset hidaslyöntisyyden tahdistinhoidon indikaatiot ovat samat riippumatta siitä, onko taustalla sydämen vajaatoimintaa vai ei.
- Sairaan sinussolmukkeen oireyhtymässä tahdistinhoidolla ei ole osoitettu voitavan parantaa elinajan ennustetta, joten tahdistinhoidon indikaatio on aina oireinen hidaslyöntisyys.
- (Mobitz 2) ja 3. asteen eteiskammiosolmukkeen katkoksessa tahdistinhoidolla on ennustetta parantavaa vaikutusta, joten niissä tahdistinhoito on aiheellinen myös oireettomilla potilailla.
- 1. asteen ja Wenckebach-tyyppisen 2. asteen AV-katkoksen osalta tahdinhoitoon voidaan joissakin harvoissa tapauksissa edetä niillä oireisilla potilailla, joilla PQ-aika on hyvin pitkä ja/tai QRS on leventynyt.
- Tahdistintyyppi valitaan tapauskohtaisesti. VVI- eli kammiotahdistin (yksijohtoinen) kroonisessa eteisvärinässä oleville potilaille; fysiologinen DDD/DDI- tahdistin (kaksijohtoinen) pääsääntöisesti muille.
- Jos kyseessä on kroonisesti sairas ja iäkäs vuodepotilas, jolla on voimassa lääketieteellisesti perusteltu DNR-päätös, tahdistinhoitoon ei lähtökohtaisesti tule edetä. Hankalissa tilanteissa asennuksesta tulee neuvotella OYSn kardiologikonsultin kanssa.
- Sydämen vajaatoimintapotilaalla voi olla merkittävästi kohonnut vakavien kammioperäisten rytmihäiriöiden ja sydänperäisen äkkikuoleman riski.
- Jos potilaalla on jo todettu vakava kammioperäinen rytmihäiriö (kammiovärinä tai kammiotakykardia), on rytmihäiriötahdistinhoito useimmiten aiheellinen.
- Sydänlääkärin tutkimuksissa pyritään lisäksi tunnistamaan ennalta suurentuneessa äkkikuolemavaarassa olevat potilaat, jotka voisivat hyötyä rytmihäiriötahdistimen tuomasta suojasta. Vasemman kammion vajaatoiminta (EF≤35%) ja vajaatoiminnan aiheuttava syysairaus vaikuttaa tahdistimen tarpeen arvioon.
- On huomattava, että rytmihäiriötahdistimen asennuksen jälkeen ajoterveysvaatimukset luokassa 2 eivät enää täyty (asentava yksikkö laatii poliisiviranomaiselle tästä ilmoituksen).
- Rytmihäiriötahdistin voi olla yksi- tai kaksijohtoinen (VVI tai DDD). Se toimii myös hitaan sykkeen tahdistimena samalla tavoin kuin tavallinenkin tahdistin.
- Rytmihäiriötahdistin todetessaan vakavan rytmihäiriön antaa ylitahdistuksen (ATP) tai terapiaiskun, joka korjaa sydänrytmin.
- Rytmihäiriötahdistimet ovat lähes aina jatkuvassa sydänlääkärin etäseurannassa.
- Sydämen kammionsisäinen sähkönjohtumisen häiriö (leveä QRS) voi pahentaa vajaatoiminnan oireita ja huonontaa ennustetta. Kammiosisäistä epätahtisuutta voidaan korjata vajaatoimintatahdistimella.
- Vajaatoimintatahdistin toimii tavanomaisena hitaan sykkeen tahdistimena, kuten tavallinenkin tahdistin (VVI tai DDD). Vajaatoimintatahdistimen erityisominaisuus on sen kyky tahdistaa kammioita samanaikaisesti perinteisen oikean kammion lisäksi vasemman kammion seinämän alueelta (LV-johto), jolloin vasemman kammion supistus on synkronisempaa ja tehokkaampaa. Tämä näkyy QRS-kompleksin kaventumisena sydänfilmissä.
- Vajaatoimintatahdistin voi toimia myös rytmihäiriötahdistimena, jolloin sen koodi kirjoitetaan CRT-D. Mikäli kyseessä on vajaatoimintatahdistin ilman (defibrilloivaa) iskuominaisuutta, sen koodi kirjoitetaan CRT-P.
- Sydämen vajaatoimintatahdistimen asennusta tulee harkita, jos vajaatoimintapotilaalla on maksimaalisesta siedetystä vajaatoimintalääkityksestä huolimatta NYHA 2-4 oireet, LVEF ≤ 35% ja
- vasen haarakatkos (LBBB) > 130 ms tai
- muu leveä QRS ≥ 150ms ja merkittävä dyssynkronia tai
- tahdistinpotilailla > 40% kammiotahdistusta (merkittävä av-katkos)
- Edellä mainituilla potilailla vajaatoimintatahdistin voi parantaa sekä ennustetta että oireita ja vähentää sairaalahoitojaksoja.
- Paras hyöty saadaan sinusrytmissä olevilla potilailla.
- Myös kroonisessa eteisvärinässä olevat potilaat voivat hyötyä tahdistimesta, mutta vaativat usein AV-solmukkeen ablaation riittävän CRT- tahdistuksen aikaan saamiseksi.
- Johtoratatahdistus toteutetaan johdolla, joka asemoidaan tahdistamaan joko hisin kimppua tai vasenta haaraketta (LBB) kammioväliseinän sisältä.
- Johtoratatahdistin säilyttää kammiosisäisen synkronian paremmin kuin perinteinen oikean kammion johto (kapeampi QRS)
- Johtoratatahdistinta voidaan käyttää hitaan sykkeen tahdistukseen samalla tavalla kuin tavallista tahdistinta (VVI tai DDD) jos halutaan välttää runsaan kammiotahdistuksen aiheuttama dyssynkronia
- Johtoratahdistinta voidaa käyttää vaihtoehtona vajaatoimintatahdistimelle (CRT), jos vasemman kammion johdon asemointi ei ole mahdollista.
- Johdoton tahdistin on pieni kapselinomainen tahdistin, joka asennetaan katetrilla sydämen sisään
- Johdottomalla tahdistimella voidaan tietyissä tilanteissa korvata tavallinen tahdistin (VVI tai DDD), mutta eteistahdistus ei nykyisillä menetelmillä ole vielä mahdollista.
- Johdottomalla tahdistimella ei toistaiseksi pysty toteuttamaan vajaatoimintatahdistusta tai johtoratatahdistusta
