Hoito – Sydämen vajaatoimintapotilaan hoitoketju

Tekijä
Ikä	Korkea ikä liittyy vahvasti tavallista huonompaan ennusteeseen sydämen vajaatoiminnassa.
Toimintakyvyn rajoitus	Huono fyysinen suorituskyky on kuolleisuuden riskitekijä ja ennustaa myös sairaalahoitojaksoja. Suorituskyvyn mittareina on käytetty NYHA-luokkaa, 6 minuutin kävelytestiä, huonoa maksimaalista hapenottokykyä spiroergometriassa, heikkoa lihaskuntoa, kakeksiaa jne.
Sydänsairauden tyyppi ja laatu	Huono vasemman kammion supistuvuus (LVEF). Sydämen rakenteelliset poikkeavuudet (arpialueet, kammioiden ja eteisten laajentuminen, läppäviat, vaikea hypertrofia). EKG-poikkeavuudet (QRS-kompleksin leventyminen, LBBB, RBBB). Sairauden pitkä kesto. Äskettäinen (< 6 kuukautta) sairaalahoito vajaatoiminnan pahenemisvaiheen takia. Provosoituva iskemia, iskeeminen sydänsairaus. Vaikea nestekuorma tai keuhkokongestio.
Liitännäissairaudet	Mitä enemmän liitännäissairauksia (sekä sydän- ja verisuonitauteja että muita liitännäissairauksia), sitä huonompi ennuste. Erityisen paljon ennusteeseen vaikuttavat: munuaisten vajaatoiminta (eGFR < 60 ml/min) diabetes keuhkoahtaumatauti (COPD). Matalaan verenpaineeseen liittyy suurempi kuolleisuus kuin korkeaan verenpaineeseen, etenkin akuutissa sydämen vajaatoiminnassa.
Biokemialliset poikkeavuudet	Suuri natriureettisten peptidien pitoisuus, suuri kreatiniini– tai kystatiini C -pitoisuus, anemia, raudanpuute, hyponatremia, suurentunut TnT-arvo, suurentuneet maksa-arvot, neurohumoraalinen aktivaatio (mitataan harvemmin kliinisessä työssä). Perinnöllisissä sydänsairauksissa tietyt geenimutaatiot liittyvät huonompaan ennusteeseen.

Sydämen systolisen vajaatoiminnan hoitosuositus