Sydämen vajaatoiminnan diagnoosi voidaan useimmiten asettaa avoterveydenhuollossa. Vajaatoiminnan syyn ja mekanismin selvittäminen taas edellyttää sydämen ultraäänitutkimusta.
Diagnostiikka perusterveydenhuollossa
Diagnostiset kriteerit
- jokin verenkiertoelimistön sairaus
- sydämen vajaatoiminnan oireet
- kliinisen tutkimuksen ja thx-kuvan löydökset
- diagnoosi voidaan asettaa, jos potilaalla on jokin verenkiertoelimistön sairaus ja vähintään kolme seuraavista kriteereistä:
1) hengenahdistus tai väsyminen tavallisessa rasituksessa
2) kolmas sydänääni tai leposyke yli 90/min
3) suurentunut sydän thx-kuvassa
4) kohonnut kaulalaskimopaine tai keuhkolaskimoiden kongestio thx–kuvassa.
- Jos diagnoosi on edellämainituin perustein varma, voidaan avohoidossa aloittaa lääkehoito jo ennen potilaan ohjaamista sydämen kaikukuvaukseen vajaatoiminnan syyn ja mekanismin selvittämiseksi.
- Jos edellämainitut kriteerit eivät täyty, suositellaan BNP:n (mielellään NT-proBNP) määritystä. Jos sekä BNP että EKG ovat normaalit, sydämen vajaatoiminta on erittäin epätodennäköinen. Jos BNP on koholla, potilas on syytä ohjata sydämen kaikukuvaukseen.
- Sydämen vajaatoiminnan virheellisen diagnoosin tavallisimpia syitä ovat:
- krooniset keuhkosairaudet
- lihavuus
- alaraajojen laskimoinsuffisienssi
- sepelvaltimotauti.
- Ennen lääkityksen aloittamista ja sydämen kaikukuvausta tutkitaan avoterveydenhuollossa nestetasapainoarvot, pieni verenkuva ja veren tai plasman glukoosi.
- Sydämen kaikukuvaus on tehtävä jokaiselle potilaalle, jolla on kliinisin perustein selvä sydämen vajaatoiminta. Myös potilaille, joiden kliininen diagnoosi on epävarma ja BNP on koholla tai EKG on selvästi poikkeava, on tehtävä sydämen ultraäänitutkimus. Jos potilaan muiden sairauksien tai korkean iän vuoksi ennuste tai elämänlaatu on huono, ja oireet pysyvät hallinnassa kokemusperäisellä lääkityksellä, ei sydämen kaikukuvausta tarvitse järjestää. Sydämen kaikukuvaus järjestetään perusterveydenhuollon toimesta. Sydämen kaikukuvauksen löydöksen perusteella (esim. merkittävä läppävika, epäily systeemisairaudesta) potilas voidaan lähettää erikoissairaanhoidon arvioon.
- Jos sydämen vajaatoimintaa sairastavalla potilaalla on rintakipuoireisto, hänelle tulee yleensä tehdä kliininen rasituskoe. Jos siinä todetaan iskemia, tai oireet viittaavat sepelvaltimotautiin, on potilas syytä ohjata erikoissairaanhoidon arvioon.
Luokittelu sydämen vasemman kammion supistuvuuden perusteella
Vasemman kammion supistuvuus arvioidaan usein vasemman kammion ejektiofraktion (LVEF) perusteella
- Normaalisti LVEF on > 50–55 %.
Systolinen sydämen vajaatoiminta (HFrEF)
- Vasemman kammion ejektiofraktio on pienentynyt
(LVEF < 40 %).
Diastolinen sydämen vajaatoiminta (HFpEF)
- LVEF on normaali (LVEF ≥ 50 %) tai korkeintaan lievästi pienentynyt (LVEF 40–50 %).
Kansainvälisessä kirjallisuudessa HFrEF ja HFpEF korvaavat usein pitkään käytössä olleet nimikkeet systolinen vajaatoiminta ja diastolinen vajaatoiminta. Näille lyhenteille ei toistaiseksi ole hyviä suomenkielisiä termejä.
Systolinen sydämen vajaatoiminta (HFrEF)
- Vajaatoiminnalle tyypilliset oireet
- Vajaatoiminnalle ominaiset kliiniset löydökset
- Heikentynyt vasemman kammion supistusvireys (LVEF < 40 %) kuvantamistutkimuksessa
Diastolinen sydämen vajaatoiminta (HFpEF)
- Vajaatoiminnalle tyypilliset oireet
- Vajaatoiminnalle ominaiset kliiniset löydökset
- Normaali (LVEF > 50 %) tai vain lievästi heikentynyt (LVEF 40-50%) vasemman kammion supistusvireys kuvantamistutkimuksessa
- Kohonneeseen sydämen vasemman puolen täyttöpaineeseen viittaava löydös
-
- Rakenteellinen muutos kuvantamistutkimuksessa
- suurentunut vasen eteinen
- vasemman kammion hypertrofia tai vasemman kammion poikkeavaan diastoliseen täyttymiseen viittaava muutos
- vasemman kammion diastolisen sisäänvirtausnopeuden ja hiippaläppäannuluksen diastolisen liikenopeuden ja suhde suurentunut (keskimäärin E/e´ ≥ 13)
- lateraalisen ja septaalisen hiippaläppäannuluksen liike kudoskuvantamisessa pienentynyt, (keskimäärin < 9 cm/s).
- tai suurentunut NP-pitoisuus.
- Rakenteellinen muutos kuvantamistutkimuksessa
Sydämen vajaatoiminnan vaikeusaste
NYHA-luokka |
Oireet |
|
NYHA 1
|
Suorituskyky ei ole merkittävästi rajoittunut. Tavallinen rasitus ei aiheuta poikkeavaa hengenahdistusta tai väsymistä. Mahdollista on
|
|
NYHA 2
|
Suorituskyky on rajoittunut. Voimakas rasitus aiheuttaa hengenahdistusta tai poikkeavaa väsymystä.
|
|
NYHA 3
|
Suorituskyky on vahvasti rajoittunut. Tavallista vähäisempi rasitus aiheuttaa hengenahdistusta tai väsymystä. Mahdollista on
|
|
NYHA 4
|
Kaikki fyysinen aktiviteetti aiheuttaa oireita. Oireita voi olla myös levossa.
|
ACC/AHA-luokka |
Oireet |
|
Luokka A
|
Korkea riski sydämen vajaatoiminnan kehittymiselle ilman vajaatoiminnan oireita tai rakenteellista sydänsairautta.
|
|
Luokka B
|
Rakenteellinen sydänsairaus ilman vajaatoiminnan oireita tai löydöksiä. Sisältää NYHA-luokan 1 potilaat.
|
|
Luokka C
|
Rakenteellinen sydänsairaus ja aiemmin tai tällä hetkellä oireinen sydämen vajaatoiminta. Sisältää kaikki NYHA-1-4 -luokan potilaat.
|
|
Luokka D
|
Toistuvasti oireinen sydämen vajaatoiminta, joka vaatii lääkkeellisiä tai invasiivisia interventioita. Sisältää NYHA 4 -luokan potilaat.
|
